Lähden vanhempien tykö, pohjoiseen ja koneelle ei siellä kerkeä :D. Näillä näkymin viimestään maanantaina tulen takaisin, kerron sitten kuulumiset kuvien(?) kera. Sinne on luvattu yli 30 asteen pakkaset, huh!

Ylihuomenna saan kepit nakata nurkkaan ( vaikka ne nytkin tahtoo jo unohtua), ja tää tyttö lähtee hiihtoretkelle! Siinä ei pitäisi polvelle tulla kovaa rasitusta jos ei mitään mäkeä lähde laskemaan :D Viikonloppuna on tiedossa myös juhlat, eli ei pelkoakaan että läskit pääsis pienentymään.. Saa nähdä kuin kuolaan kaikkea sokerilällyä. 

Olen yrittänyt miettiä tätä blogin tarkoitusta, mikä olisi se pääaihe täällä. Kuten jo varmasti olette huomanneet, aiheet pomppii täysin ruoasta tunne-elämään jne.. Äh. Toisaalta sellainen passaa minulle, koska jos tämä olisi pelkkä ruoka-blogi, into hiipuisi.. Ehkä jatkan samaan tyyliin, mitä olette mieltä? 

Mutta asiaan. Minulla on alkanut muutaman päivän sisällä tulla aivan ihmeellisiä tunteita. Aamuisin kun herään, päivä alkaa "morkkiksella", ei juopottelumorkkiksella koska en ole juonut vaan ruokamorkkiksella! Minulla oli ylä-asteella alkava anoreksia, tuntuu että tavallaan nyt olisi joku henkinen semmoinen, kropassa kyllä riittää läskiä. Toissapäivä tein itse hampurilaisia, missä ei ollut muuta epäterveellistä kuin cheddar-juusto sekä kurkkumajoneesi. Ja aamulla oli aivan hirveä olo. Eilen tein terveellistä tonnikalapiirakkaa, taas aamulla sama olo. Ja aina tulee myös sellainen oksettava olo, tekisi mieli mennä vessaan yrjötä maha tyhjäksi. Onko kohtalontovereita vai olenko ainut kummajainen tässä asiassa? 

Tein nyt aamulla 2x 30 vatsalihasliikkeet ja saman verran selkälihaksia. Oksettaa katsoa nuita jalkoja kun reisissä löllyy vaan läskit, sisäreisissä varsinkin.. Hyi. Kovasti olen jalkaliikkeitä mitä pystyy niin yrittänyt tehdä, toivottavasti ne alkaa siitä kutistumaan. En ymmärrä mikä minua taas on alkanut vaivaamaan, mutta en kyllä iloisin mielin katso kroppaani peilistä, vaikka aiemmin olin nautin elämästä ja ruoasta- asenteella. Ja mieheni tuumasi illalla kun väänsin sitä tonnikalapiirakkaa, että minä pidän meitä liian hyvällä ruoalla, vitsiksi tottakai sen tarkoittu mutta se osui.. Ja sattui. Eli leipominen vähentyy. Vaikka tiedän että ne on terveellisiä, niin olkoon..

Onneksi alkaa nyt tänään se fysioterapia niin saa oikeat liikkeet ja ohjaukset tuohon jalkaan. Ilmottautukaa kaikki samojen aiheiden kanssa painivat niin voi jakaa kokemuksia :)

Mutta, kaikesta huolimatta ihanaa pakkaspäivää kaikille! <3

XOX

Olin pienempänä semmoinen poikatyttö, leikin aina pelkästään autoilla, traktoreilla, tykkäsin sotaleikeistä yms. Barbit ja nuket ei kiinnostaneet pätkääkään. Olin pitkä kuikelo jolla oli lyhyeksi kynitty tukka :D

Koulunkäynti oli alussa aivan mukavaa, kunnes sitten koitti päivä että kolme pientä kyläkoulua yhdistyi isoksi kouluksi. Muistan kuinka pahalle tuntui joka aamu kouluun lähteä, nimittäin kusaamisen takia. Tämä kiusaava tyttö oli opettajan lellikki, enkeli joka ei muiden silmissä näkynyt tekevän mitään.

Meitä oli useampi tyttö, joita hän kiusasi. Muistan kun kävimme kertomassa opettajalle asiasta , opettaja kysyi että kuka tämän takana on. Sanottuamme kiusaajan nimen, opettaja alkoi nauramaan ja tuumasi että ei se hänen enkeli-oppilaansa semmoista tekisi. Asia jäi siihen, elimme hiljaa kärsien. 

Kun ylä-aste alkoi, toivoin niin kovasti etten tämän kiusaajan sekä hänen apinoidensa kanssa joutuisi samaan luokkaan vaan tottakai niin kävi. Minulla kävi älyttömän hyvä tuuri kuitenkin, löysin parhaan kaverini silloin.

Samalta luokalta vielä, olin innoissani. Hänelle pystyi kertomaan KAIKKI, ja niin on vielä tänä päivänäkin. Soitammen vähintään kerran päivässä, tänään puhuimme kaksi tuntia puhelimessa :D Niin kuin se sanonta kuuluukin, mieluummin yksi oikea ystävä kuin monta kaveria.

Lähdin ylä-asteen jälkeen ammattikouluun, sotkin totaalisesti kaiken, sain potkut asuntolasta ja jouduin takaisin kotiin. Hetken päästä lähdin lukioon, kesken lukukauden ja kävin muutaman kk -> lopetin. 

Muutin sitten kauemmas paikkakunnalle opiskelemaan ammattiopistoon, tykkäsin alasta ja tavallaan sain uuden mahdollisuuden, kukaan ei tuntenut minua. Ala olikin sitten fyysisesti (talonrakennus) liian raskas, selkäni ei kestänyt. Ja kaiken sen keskellä tutustuin nykyiseen eksääni, jonka takia sain sitten sotkettua kokonaan asiat. Luottotiedot meni, velkaa kertyi. Tämä herra pelasi hänen ja minun rahat, joi. Alkoholisti+peliriippuvainen.. Onneksi tämä suhde loppui tosiaan pari vuotta sitten :)

Ja kuten tiedätte, tällä hetkellä elän maailman ihanimman miehen kanssa. <3

Tässä tällainen tiivistys elämästäni, väliin mahtuu vaikka ja mitä. 

Joskus avaudun vielä kunnolla :)

XOX

Soitin aamulla vakuutusyhtiöön kysyäkseni että miten tuon fysioteraupetin laskut, lähetetäänkö ne suoraan sinne vakuutusyhtiölle. Päätöstä ei oltu koko fysioterapiasta tehty, vaikka niin luulin ( annettiin olla siinä luulossa). Keskiviikkona ensimmäinen fysioterapia, saa nähdä jospa saan siihen mennessä päätöksen.  

Ja sitten. Päivärahaa ei ole tulossa AINAKAAN kuukauteen, sillä nyt kun siellä oli kaikki tarvittavat tiedot päätöksen tekemiseen, he huomasivat että siinä koko vuosituloansiossa on jotain hämärää ja että se nyt menee jonnekkin heidän ylemmälle tasolle jossa he sanovay mielipiteensä asiasta, mutta kun siellä ylemmässä käsittelyssä on kuulemma "erittäin ruuhkaista" niin käsittely venyy. Ja venyy. Ja venyy. Vi*** että vois vetää semmoset  itkupotkuraivarit vaan kun ei voi edes potkia ko polvi rikki. 

Onko kellään muulla jotain kokemusta näistä? Onko tämä enää edes laillista? Onnettomuus sattui 24.10.2015 eli viikon päästä 3 kk sitten, ja nyt tänään sain sieltä matka- ja lääkärikorvaukset, kolmisensataa euroa. Mutta ei mitän muuta korvausta! Kela on tähän mennessä maksanut sen 800-900 euro yhteensä koko ajalta, en aivan menisi hurraamaan näillä tuloilla. Nyt kaikki kohtalontoverit ilmoittautukaa ja tsempatkaa, mää romahan kohta. Kk:n päästä vähän reilu, olen takaisin töissä (TOIVOTTAVASTI) ja en ole saanut mitään korvausta sieltä? 

Nään niin punaista kun ajattelen koko pirun vakuutusyhtiötä!!!!!!!!!

Tämmösiin tunnelmiin jäädään nyt, toivottavasti huomenna paremmin.

Nyt seuraa sokeritonta ideaa! Ja vinkkejä. Näin tammikuussa (niinkuin joka vuosi) alamme kummasti katselemaan mitä suuhun laitamme, on tipatonta tammikuuta, superdieettejä yms. Niin kuin minulla tämä sokeriton kuukausi. Nyt on kyllä totaalisesti alkanut iskemään päälle makeanhimo, varsinkin kun ihana ja ajattelevainen siippani syö lempikarkkejani nenän edessä. 

Siispä. Kehitin reseptin, joka olisi makea, mutta mielellään myös terveellinen. Tässä tulee omena-, banaani-mustikkamuffinssit!

Tarvitset näihin herkkuihin :

• 2 omenaa
• 1 banaani
• vaniljatanko
• 0,5 tl kanelia
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 1,5 dl mustikoita
• 2 kanamunaa
• 1 dl voisulaa

Kuori omenat ja pilko pienemmäksi. Keitä omppuja n.10 min vähässä vedessä kattilassa. Kaada omenat kulhoon, anna jäähtyä hetki. Lisää paloiteltu banaani sekä vaniljatangon sisus kulhoon. Sekoita seos tasaiseksi sähkövatkaimella. Sekoita  kuivat aineet keskenään. Vaahdota kanamunat ja lisää siihen omenabanaaniseos. Sekoita. Laita taikinaan vuoroitellen voisulaa sekä jauhoseosta, varovasti sekottaen.

Paista 220 asteessa n.20 min. Päälle sitten jäisiä mustikoita niin makunutinto on taattu!

Löysin myös kaupasta karkinkorvikkeen, jokainen joka rakastaa salmiakkia, rakastaa tätä! Nelli Delliesit!

Muistakaa syödä paljon hedelmiä, marjoja ja viljoja. Joidenkin mielestä hedelmätkin pitäisi jättää sokerittomalla kuurilla pois, ei jos minulta kysytään. Hedelmä sisältää vain hedelmän omaa luontaista sokeria, ei lisättyä.

En ainakaan vielä ole sen kummemmin huomannut mitään muutoksia itsessäni enkä kropassani, saa nähdä muuttuuko mikään :D

Ihania talvipäiviä kaikille! XOX

Hyytävän kylmää maanantaita kaikille! Oi että on ihana elämänvoitto- fiilis kun ei ole minkäälaista krapulaa. Eilinen meni vähän niin ja näin, vaikka kamala olo olikin, sain siivottua joulua pois ja muutenkin kondikseen paikkoja.

Kuuden paikkoihin illalla olimme lähdössä kauppaan että alan leipomaan sitten, autosta olikin nesteet jäätyny! Lämmöt nosti tappiin heti kunnes kuului PUTUM ja hirveä höyrypilvi nousi konepellin alta. Edellinen omistaja oli kesällä tehnyt siihen kansiremontin ja nesteinä käyttänyt vettä, jippikaijee. Mieheni sitten 30 asteen pakkasessa 3 tuntia sulatteli putkia kunnes sitten lopulta sai ne sulaksi. Ihania nuo vanhat autot vielä, tuota ei edes saa roikkaan kun ei silloin ole niitä tehty (vuonna -80 tai jotain).  Kävi kyllä sääliksi toista.

Me on täällä aamupäivä lämmitelty taloa, pihalla on nyt -25 ja sisällä about 25 lämmintä, 50 asteen ero :D

Kyllä sisällä on kiva olla x) Hyhhyi mikä ilma olisi töihin pyöräillä. 

Tämä meidän prinsessa oli aamulla puol tuntia ulkona, nyt se niiskuttaa ja aivastelee. Raasu :'(

Anteeksi kuvanlaatu, vielä joku päivä minä laitan jonkun huippu makeen kameran jolla saa kunnon kuvia (niimpäniin).

Soittelin taas vakuutusyhtiöön kysellen korvauksista, nyt jopa saattaa olla että matka- ja sairaanhoitokorvaukset tulisi ensi viikolla, jopas jotain! Mutta päivärahoja ei VIELÄKÄÄN näy.. ("!!#!"#"#"@"!!) Ei auta kuin odottaa.

Muttamutta, tiiättäkö että täällä ruudun takana istuu aivan pirun onnekas nainen. NIMITTÄIN! Päätimme eilen että menemme kesällä kihloihin! OIOIOIOIOIOIOIOIOIOIIIIII! Ja tiedän, päätimme- sana saattaa särähtää jonkun korvaan, mutta minä en halua mitään lällykosintoja, näin on paras. Kesällä meillä tulee kaksi rakkaudentäyteistä vuotta täyteen. Olen sen isoimman, komeimman ja kalleimman timantin saanut vierelle. <3 <3 

XOX

P.S. Mitä olette mieltä uudesta seinänväristä? Minulla siihen on joku viha-rakkaus-suhde, en vielä tiedä täysin mitä siitä olen mieltä....

Meillä siis oli eilen yllärinä työpaikan "pikkujoulut", sai syödä ja varsinkin juoda itsensä hyväksi. Jatkoilla käytiin sitten muutamalla baarissa, olo on nyt sen mukainen. Yök! Mutta siinä siis syy eiliseen blogin hiljaisuuteen.

Pakkasukko on hurjana tällä hetkellä kun pakkasta on 27 astetta, huh! Kissat ei kestä pihalla olla vaan lämmitelee kamiinan vieressä koko aika. 

Minähän eilen maalasin olohuoneen  seinät, hypellen yhdellä jalalla :D Melko työ ja tuska siinä oli, kirosanoja kuului usemapi kuin pari. Mutta sainpa maalattua! Väri ei menny todellakaan sitten putkeen, tuo mikä me otettiin on lähempänä vaaleansinistä kuin harmaata (piti olla aivan harmaa) , uusintamaalaus on varmasti edessä mutta ei nyt aivan tälle sekunnille. Vaikka sitten kun kummatkin jalat on käytössä, voi olla vähän helpompaa :D 

Ja Suomihan  on uusi maailmanmestari! Kuinka moni eilen katsoi peliä ja puri jännituksestä posken ruvelle? Oli melko näytelmä! Baarissa tarjoilijat hyppi pöydille ilosta voiton tultua, olihan se makia. Kyllä meillä vaan Suomessa on huippuluokan pelaajia. Vou!

Minä taidan ottaa kissat kainaloon ja käpertyä sohvan pohjalle. Katsomaan televisiota kahvikuppi kädessä.

XOX

Minä tykkään tehdä mieluiten laseihin näitä herkkuja, koska jos teen koko kakun meille kahdelle aina niin emme mahdu kohta ovesta ulos. Laseihin saa sopivan kokoiset annokset ja ne näyttävät nätille. Ja tämä banoffee tuntuu että se maistuukin erilaiselle annoksina kuin koko kakkuna! Paremalle tietenkin ;) Tämä helppo ja nopea jälkkäri joka ei vaadi hyydyttelyä sun muuta, nautitaan mieluiten heti!

Tarvikkeet 4 annosta:

• digestivekeksimurua 200 g
• karamellisoitu kondensoitu maito (toffee)
• Kermavaahtoa 2 dl
• 4 banaania

Vaahdota kerma sekä pilko banaanit. Laita lasien pohjalle keksimurua reilusti. Päälle banaanit sekä tofffee. Levitä nokare kermavaahtoa toffeen päälle, tee näin kaksi kerrosta ja ripottele päälle koristeeksi keksimurua. Ahmi! :P

Aamupäivä oli aivan ihana, isoveljeni kävi vaimonsa ja lapsien kera kylässä, muistui taas mieleen kuinka ihana olisi päästä takaisin lasten pariin töihin. Taikka oma taapero se vasta olisikin, voi tätä ikuista vauvakuumetta. Vaikka välillä tuntuu että nuo kissatkin käy lapsista, sotkee ja tekee ilkeyttä yhtälailla :D Tässä iski päivällä päähän idea, että kunhan kuntoudun ja pääsen töihin ja muutenkin elämään kiinni, niin aloittaisin iltaopiskelun. Onko jollakin kokemuksia töiden ohella opiskelusta? Miten jaksoit? Nykypäivänä kun päiväkotiin tai kouluun ei oikein pääse töihin ilman alan koulutusta vaikka olen usiamman vuoden niitä töitä tehnyt. Rakastin olla iltapäivätoiminnassa töissä, se olisi juuri sitä mitä haluaisin esimerkiksi vastaavan roolissa tehdä. Nykyisinhän on paljon myös sitä, kun iltapäiväkerhot monet lopettaa toimintansa niin ihmiset pitävät yksityistä ip-toimintaa, kotonaan. Muuten minäkin siihen voisin alkaa mutta siinä olisikin kesät työttömänä ja meidän pieni omakotitalo ei taida aivan kattaa tiloja :D Mutta suunnitellaan.

Nyt voisin lähteä jumppaamaan tuota jalkaa niin pääsisi joskus elävien kirjoihin liikkumaan ilman sauvoja (huh mikä tuska reissu oli kärkkäisellä) ja kävelylle.

Muisk kaikille! 

Appelsiiniset cake popsit sopivat erittäin hyvin juhliin naposteltavaksi jälkkäriksi. Muista tehdä palloista pieniä, muuten popseja on hankala syödä sekä kuorrutus hankaloituu.

Kakkupohja:

• 3 dl vehnäjauhoja
• 3 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• 2 rkl tummaa kaakaota
• 2 tl leivinjauhetta 
• 1/2 tl suolaa
• 1 kanamuna
• 1 dl maitoa
• 1/2 dl rypsiöljyä
• 1 dl kuumaa vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kanamuna, öljy sekä maito. Sekoita hetki. Lisää kuuma vesi taikinaan ja sekoita. Paista kakkupohja 26cm kakkuvuassa, 180 asteessa noin 30 min. Taikina kannattaa tehdä ajoissa, että se ehtii jäähtyä kunnolla.

Cake popseihin tarvitset myös appelsiinituorejuustoa, suklaata (tummaa, valkoista) sekä strösseleitä ja puutikkuja.

Murenna kakkupohja kulhoon ja sekoita siihen appelsiinituorejuusto. Sekoita sähkövatkaimella taikinaksi. Pyörittele pienia palloja taikinasta ja laita kohmettumaan mielellään pariksi tunniksi jääkaappiin. Sulata suklaat laakeissa astioissa joko mikrossa tai höyryttämällä. Dippaa tikkujen päät ensin suklaassa ja sitten paina popsiin kiinni. Pyöräytä suklaassa ja sen jälkeen halutessasi strösseleissä. 

Vaihtamalla tuorejuuston vaikka vaniljan makuiseen niin saat erilaisia popseja. Nämä herkut on varmasti makean ystävän paras kaveri :) 

XOX

Näihin tarvitset puutikkuja, minä käytin grillitikkuja jotka katkaisin kahteen osaan.

Taikina:

• pss paahtoleipää
• ruohosipulituorejuusto
• kinkku 50 g
• puolikas paprika
• puolikas suolakurkku

Pilko kinkku, paprika sekä suolakurkku niin hienoksi kuin saat. Murenna paahtoleipä kulhoon ja lisää tuorejuusto, sekä hienonnetut ainekset. Sekoita vatkaimella taikina. Pyörittele taikinasta puolikkaan tikkarin kokoisia palloja, ja laita jääkaappiin jähmettymään noin tunniksi. Huomasin että aamulla maku oli popseissa vain parantunut, eli pallot voi tehdä hyvästi jo edellisenä päivänä.

Kuorrutukseen ja koristeluun tarvitset sulatejuustoa sekä persiljaa. Notkista sulatejuusto varovasti mikrossa, pyöräytä popsit siinä ja koristele persiljalla. Anna jähmettyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua.

Nauti!