Jep. Välillä tuntuu sille. Tulee semmoinen olo että on aivan jossain muualla, vaikka puhuisikin jonkun kanssa. Nää on taas alkanut lisääntyyn. Tosi inhottavaa. Eilen oli taas niin  masentavapäivä, onneksi tämä blogi nyt kuitenkin on saanut minuun vähän virtaa :) Mutta! Minulla meni eilen ensimmäistä kertaa polvileikkauksen jälkeen farkut jalkaan ja heti tuli jotenkin ihmismäisempi olo :¨'D  Iänikuset kollarit, sukkikset sun muut saa jäädä!  

Viimeinen kuva jossa tikit :)

Seuraavat kaksi viikkoa joudutte vielä kuuntelemaan tätä minun suruvirttä, mutta sitte helpottuu! Saan kepit pois ja alkaa jäätävä kuntoutus. Hoksaa jo nyt että leikatun jalan pohjelihaskunto on nolla. Surkastuu älyttömän nopeaan! Hui! Fyioterapiaa, uintia ja kaikkia että saan jalan kuntoon. Kesällä vasta saan juosta mutta harjottelen hölkällä kuitenkin. Just eilen sanoin miehelle että ei tarvinu kuin viikko syödä kipulääkkeitä ni pärjäsi ilman, eiköhän aamulla särkeny mukavasti taas sitten plääh.

Tänään lähden käymään terkkarilla jossa nuo metallitikit irroitetaan, ja mulla pelottaa kauheasti että haava aukeaa. Vaikka ei se todellakaan niin tee :D 

Onneksi ukollakin alkaa nyt muutama vapaapäivä niin ei tarvitse maantua tuonne sohvanpohjalle. Suunniteltiin että lauantaina matkataan Kokkolaan leffaan ja ale-shoppaileen jos jalka antaa periksi. Toivottavasti päästään nii tää mun Pakko päästä pois,tai tuun hulluksi- olo helpottas :)  

 

Piti vähän fiilistellä viime talven kuvia :) Oli makia luistella! Oih. Ens talvena sitten taas, samoten laskettelu! :)

Voi moottorikelkkailu! Tästäkin saa vain haaveilla. Jos vaan talvikelit pysyis niin sitten kerkiää kyllä ainakin kyydissä olemaan keväällä mutta saapas nähdä. Kuitenkin vettä sattaa ja 10 astetta lämmintä :D