Niin kuin otsikko kertookin, olen tässä ollut nyt 2,5 kk enempi tai vähempi toipilaana. Kaaduin lokakuun 24 pv pyörällä kun olin tulossa töistä. Polven kohdalta jalkani vääntyi alle, kuului kaksi rusahdusta ja silmissä säkenöi. Tuttu sattui asumaan juurikin siinä kohtaa ja tuli noukkimaan kyytiin. Jalka ei pelannut yhtään, petti alta eikä suoristunut. Lähdimme suoraan Oulaskankaan päivystykseen, jossa tutkittiin ja hutkittiin. Röntgen-kuvassa ei näkynyt mitään, jolloin laitettiin lähete magneettikuviin. Sain ajan 2 vko:n päähän jossa sitten selvisi että eturistiside on poikki ja nivelkierukka revennyt. Päättivät sitten että ensin korjataan kierukka ja katsotaan miten jalka alkaa toimia. Olin jo leikkuusaliin menossa kun toinen kirurgi väänteli jalkaa ja sanoi että pelkällä kierukan korjuulla jalka ei tule kuntoon, pitää rakentaa eturistiside. Ei muuta kuin kotiin ja sairasloma jatkuu. Ärsytti älyttömästi, sillä sain kuulla että leikkuujonossa ollaan ainakin reilu kuukausi. Sitten tulikin vakuutusyhtiöltä käsky että pitää mennä yksityiselle ja lopettaa kaikki käynnit julkisella puolella, sillä sehän oli työtapaturma. Ei mennyt kuin pari viikkoa, jalka leikattiin ja nyt pitää 4 vk kävellä kepeillä sekä 6 vk olla suoristamatta/koukistamatta jalkaa. Helmikuun puolessa välin pitäisi töihin päästä. Jalka kerkes parantua jo välissä sillain että melkein normaalisti pystyi käveleen, nyt ei voi/saa tehdä yhtään mitään ja on älyttömän tylsää. Tässä myös hoksaa kuinka yleensä minä teen kaikki kotityöt ja minulla ärsyttää suunnattomasti antaa mieheni tehdä ne (koska hän ei tee niin kuin minä tekisin ;) Mutta, kyllä tämä tästä. Onneksi on nuita karvasia kamuja viihyttämässä päivällä kun parempi puoliso on töissä.   Yritän nuita kuvia saada oikeisiin kohtiin jollain  ilveellä :DIMG-20151224-WA0023.jpg

Ylemmässä kuvassa jalka on jouluaaton jäljiltä, jolloin ei kerennyt pitämään sitä kohoasennosssa..
Ja alemmassa kuvassa polvi on leikattu 3 päivää sitten. Sitä tuskan ja särkylääkkeiden määrää :x

IMG-20151204-WA0003.jpg