Toinen päivä sokerilakossa. Jääkaapissa sokeripommi cakepopseja, pöydällä konvehteja.. Ja vähän väliä olen automaattisesti niitä herkuttelemassa. Käytiin kärkkäisellä jossa halvimmat irtsarit, automaattisesti olin pussia menossa täyttään, hups. Ja rakas mieheni vetää naamani edessä tahalteen kaksin käsin herkkuja, reilu kerho :D Mutta minähän kestän! Tosi paljon näkyy kuitenkin olevan sokerittomia karkkeja, limuja sun muita niin ei tämä paha ole. Ja hedelmiä paljon kun syö, niin sekin lievittää makeantuskia :)

Aamupäivä oli aivan ihana, isoveljeni kävi vaimonsa ja lapsien kera kylässä, muistui taas mieleen kuinka ihana olisi päästä takaisin lasten pariin töihin. Taikka oma taapero se vasta olisikin, voi tätä ikuista vauvakuumetta. Vaikka välillä tuntuu että nuo kissatkin käy lapsista, sotkee ja tekee ilkeyttä yhtälailla :D Tässä iski päivällä päähän idea, että kunhan kuntoudun ja pääsen töihin ja muutenkin elämään kiinni, niin aloittaisin iltaopiskelun. Onko jollakin kokemuksia töiden ohella opiskelusta? Miten jaksoit? Nykypäivänä kun päiväkotiin tai kouluun ei oikein pääse töihin ilman alan koulutusta vaikka olen usiamman vuoden niitä töitä tehnyt. Rakastin olla iltapäivätoiminnassa töissä, se olisi juuri sitä mitä haluaisin esimerkiksi vastaavan roolissa tehdä. Nykyisinhän on paljon myös sitä, kun iltapäiväkerhot monet lopettaa toimintansa niin ihmiset pitävät yksityistä ip-toimintaa, kotonaan. Muuten minäkin siihen voisin alkaa mutta siinä olisikin kesät työttömänä ja meidän pieni omakotitalo ei taida aivan kattaa tiloja :D Mutta suunnitellaan.

Nyt voisin lähteä jumppaamaan tuota jalkaa niin pääsisi joskus elävien kirjoihin liikkumaan ilman sauvoja (huh mikä tuska reissu oli kärkkäisellä) ja kävelylle.

Muisk kaikille!